Tottispäivä

Minä ilmottauduin tuossa joku aika sitten Holsku-yhdistyksen ( www.holsku.fi ) paikallistoiminnan yhteyshenkilöksi. Pohjois-Suomen alueella on nuoria holskuja omistajineen, joilla kuulostaa olevan kisatavotteita. Ajatukseni on siis yrittää viritellä paikallistoimintaa, jolla tuettaisiin näiden koirien tavotteita ja tottakai löytää yhteishenkeä rodun harrastajien välille! Meitä kun ei liikaa ole täällä Pohjois-Suomessa!

Eilen oli sitten ensimmäinen koulutus, kun saatiin eläintenkouluttaja Marjo Sumén vetämään meille pk-tottista. Sää oli ihan hirveä, mutta rakkaus koiraurheiluun voittaa kaikki esteet :D Sekä toki säänkestävä vaatetus. Koirista löytyi oikeaa palvelukoirahenkisyyttä eikä ainutkaan näyttänyt mitään elkeitä siitä, että sää hidastaisi toimintaa.

Minä mietin vielä kentän laidalla sitä, että pyydänkö apua noutoon, paikkamakuuseen vai seuraamiseen. No, lopulta sain vinkkiä jokaiseen. Noudossa en ala hotkia ollenkaan loppuasentoa, vaan tehdään ensinnä äärimmäisen kivaksi se, että saa tuoda kapulaa mulle. Huomasinpa muuten senkin, että kapulasta on tullut erittäin kiva esine Brimin mielestä!

Seuraamistakin otettiin. Brimillä pysyy tosi hyvin paikka ja kontakti, vaikka nakin vienkin pois näkösiltä. Uskaltaa jo ihan lyhyttä pätkää ottaa ilman nakkia, vaikka siinä meinaa vähän seilata vielä näin alkuunsa.

Brimi oli minusta oikein mukavassa vireessä koko ajan ja teki kyllä parhaansa mun käskyjä noudattaakseen!

Kuvat Jenni Ronkainen

Muhoksen RN ja pikkasen möllihommia

Aamu alkoi todella hienosti näyttelyhihnan etsimisellä. Kaivoin joka kolon autosta eikä missään! Sitten viimein muistin, että olin lykännyt sen treeniliivin taskuun. Eiku auton rattiin ja starttaamaan. Autosta akku tyhjentynyt! Onneksi lapsenvahdilla oli auto, jota sain lainata ja pääsin jopa aivan hyvissä ajoin näyttelypaikalle.

Brimi oli täpinässä. Poukkoili ympäriinsä, kun kaikki olisi pitänyt nähdä yhtä aikaa. Siinä sitten hivuteltiin itsemme rokotusten tarkistukseen ja kehän laidalle. Onneksi ei kauaa ollut odoteltavana ja aika kului joutusaan. Yhden pikku ups-jutun saimme aikaan, kun Brimi äkisti syöksähti pientä pystykorvaa tervehtimään nykäisten taluttimen jalkani alta. Yhtä nopsaan se kyllä takaisinkin tuli, kun ärjäisin.

Kehässä Brimi antoi tosi nätisti tuomarin kopeloida ja tutkia hampaat. Seisominen sujui oikein mallikkaasti, vaan rinnalla juoksua meidän pitää harjoitella ja ottaa siihen jokin käsky. Ollaan nimittäin harrastettu alkukesä canicrossia ja Brimihän arvelee mun ottaessa juoksuaskelia, että nyt mennään eikä meinata. Brimi peitsasi vähän, mutta onneksi tuomari ei siitä isosti rokottanut. Tuomari kehui Brimiä todella kauniiksi koiraksi. EH sieltä napsahti ja yksi kokemus lisää plakkariin!

Näyttelyn yhteydessä sai käydä kokeileen rally-tokoa, joten suunnistimme sinne seuraavaksi. Yhteen nurkkaukseen oli koottu alokasluokan rata, jonka sai suorittaa niin monesti kuin halusi. Kävin radan oppaan kanssa läpi ja vielä yksin kertaalleen. Sitten mentiin Brimin kanssa. En hirveästi hetsannut radalle mennessä, kun arvelin, että tila loppuu muuten kesken. Brimi suoritti oikeinkin nätisti radan! Ja kerran kun saatiin tehdä rata niin monta kertaa kuin haluttiin, niin me mentiin kerralla kolmesti :D Kahdella eka kerralla pisteitä kertyi 89/100 ja viimeisestä kierroksesta 96/100, kun hiffattiin, että suorituksen voi uusia. Jäi kyllä tosi hyvä mieli ja oli oikein kiva höntsäilylaji tuo tuommonen!

Muutenkin oli kiva päivä. Sai rauhassa palloilla koiran kanssa ja todeta, että vaikka se semmonen virtapiikki onkin, niin kyllä se rauhoittuakin osaa. Tuttuja oli useampikin, niin sai vähän vaihtaa kuulumisia. Rally-tokossa saatiin kehuja "kauniista yhteistyöstä" ja Brimi "erinomaisesta takaapään käytöstä". Eikähän tuo näyttelytuloskaan missään nimessä huono ollut.

Kuva Henna Siirtola

Laitanpa nämä ajatukset ylös

BH-koe. Se minua eniten mietityttää ja on epäilemättä minun tämän kesän ykköstavoite. Kopaa olen katsellut lähes päivittäin ja se näyttää, että tällä seudulla on vain kaksi BH-koetta, joista toinen on heinäkuussa ja toinen syyskuussa. Mä niin kaipaisin yhden kokeen tuohon väliin! Lähiseudultakaan ei vaan sellaisia löydy.

Toko. Kokeita hirveän vähän ja ne on hirveän täynnä. Damn.

Jälki. Miksi mä en vaan saa aikaiseksi? No, ehkäpä siksi kun treenit on keskittyny niin sinne tottispuolelle. Ei vaan repeä.

Tämä viikko. Pakollinen treenitauko puski. Vaikka lapset jäi kesälomalle, buukkasin tälle ekalle viikolle niin paljon ohjelmaa, ettei muuta kerkeä tekemään kuin kuskaamaan lapsia.

IPO1. Niinpä niin....

Seuraa!

Alko se paikka löytyä!

Flow

Jopa se tämä Blogger vilauttelee mulle keskisormeaan. En ole saanut julkaistua tekstiä lukuisista yrityksistä huolimatta, mutta nyt näyttäisi siltä, että saattaa jopa onnistua! Katsotaanpa, saanko tälle otsikonkin.

Mulla on taas huippuhyvä flow menossa treenien suhteen! Tuntuu, että Brimillä on loksahtanut jokin ratas päänupissaan. Meidän treenit on ollu parempia kuin koskaan. Ilmeisesti siitä on ollut hyötyä, kun ollaan treenattua viime aikoina niin paljon toisten kanssa, että Brimin sietokyky häiriölle on kasvanut ja näin ollen sen työmotivaatio parantunut, kun ei tarvi jokaista risausta kytätä.

Perjantaina käytiin iltatreeneissä. Otettiin paikkamakuu rivissä, Brimi oli laidalla. Se niin tiitteränä siellä rivissä napottaa, että ihan liikutun! Kesti myös hyvin sen, että vieressä olevaa snautseria käytiin välillä korjaamassa vinkumisesta. Kentän laidalla pörräsi räyhäävä belgi, joka myös unohtui sen jälkeen, kun tein selväksi, ettei sitä tuijotella.

Paikkamakuu tuntuukin sujuvan nykyään! Välillä otan kotona superhelppoja paikkamakuita, että Brimin ei tartte ku pötköttää keskellä olohuoneen lattiaa ja kohtapuoliin ruuan saakin jo ottaa. Välillä taas otetaan vähän vaikeampia, jolloin on kaikenmoista häiriötä. Tänään häiriönä oli treenikaveri, joka käveli ympäri kenttää ja huuteli välillä "Tänne!" Pitää tuotakin tehdä ahkeraan ja ottaa sitten toinen koira mukaan, kun käsky ei enää itsessään aiheuta isompaa reaktiota.

Eilen olikin sitten ihan hirveä myrsky! Siinä oli sitten hyvää aikaa pistää Brimille esineilmaisu aluilleen. Taisi siinäkin tapahtua jokin älynväläys, sillä Brimi vihdoin tajusi saavansa palkan palikasta jalkojen välissä eikä pelkästä maahanmenosta. Tänään uskalsin ottaa sitä jopa ulkona ja sielläkin muistui mieleen, mitä palikan nähdessä tehdään.

Perjantain treenien jälkeen jäin rupattelemaan yhden koiranomistajan kanssa, jonka kanssa tuli puhetta uusista tokosäännöistä. Tajusin, ettei mulla ole niistä oikeasti hajuakaan. Kävin sitten tänään lukemassa ja totesin, että aivan mallillaan meillä on treenit sitäkin ajatellen. Voidaan aivan hyvin aloittaa kisaaminen joko uusilla tai vanhoilla säännöillä, sillä kummallakin pärjätään. Olisihan se kyllä sinällään nostalgista käydä vanhoilla säännöillä edes kertaalleen kokeessa, mutta uusia kohtaan minulla ei ole minkäänlaista pelkoa.

Viime aikojen fiilikset voi kiteyttää seuraavaan: Koiraurheilu <3

Tilannepäivitys

Ollaan reenattu, vaikka en ole päivitellytkään tänne jokaista treeniä. Välillä ollut kimppatreenejä paikallisten tokoilijoiden kanssa ja välillä omin nokkineni. Hankin itselleni liikuteltavan hyppyesteen, mikä on hirviän näppärä vehje! Sitä ollaan nyt treenattu eri etäisyyksiltä ja se on liikkeenä alkanut sujua aika kivasti.

Seuraaminen on ollut imuttamista nakilla. Olen alkanut käyttää kättä poissa ja todennut, että Brimi pitää paikan aika näppärästi. Siitä se lähtee. Kesäkuun tokokokeisiin me silti tuskin osallistutaan, vaikka tarkoitus oli. Katellaan sitten heinäkuussa, miltä näyttää.

Koe-sivulle lisäsin ilmoittautumisen luonnetestiin. Mua kiinnostaa tosi paljon nuo tuommoset testit, ja mikäs sen parempi tapa päästä seuraamaan on mennä sinne itse! Luonnetesti on Rovaniemellä, paikallisen mäyräkoirajärjestön organisoima. Ottavat mielellään täytekoiria testiin. Varmistusta en vielä ole paikalle saanut, mutta ilmoittautumisen vastaanottanut henkilö uskoi meidän testiin mahtuvan.

Näto-treeneissäkin käytiin, sillä kesäkuu lähestyy vääjäämättä ja siinä samalla Muhoksen RN. Oppimista on sekä koiralla kuin emännällä siinä, miten siellä kehässä oikein poukkoillaan! Havahduin vähän liian myöhään tajuamaan, että ollaan Rovaniemellä samaan aikaan, kun siellä on näyttelyt enkä enää raaski ilmoittaa Brimiä sinne.

Purut on nyt tällä hetkellä tauolla, koska siellä ei ole merkittävää edistystä tapahtunut vähään aikaan. Jälkeen pitäisi nyt keskittyä ja saada se kutakuinkin mallilleen. Esineilmaisu on ihan hävyttömän onnetonta, sitäkin pitäisi petrata. Hakutreeneihin Brimi on taas päässyt. Ne treenit olen ulkoistanut, sillä Brimi toimii hyvin, vaikka ohjaaja vaihtuukin.

Pientä muutosta suunnitelmiin

Noniin. Nyt on se hetki, kun minä myönnän hoppuilleeni ja hätäilleeni koiran eteenpäin viemisessä. Meillähän on ongelmana ollut reipas edistäminen seuraamisessa. Mitä todennäköisimmin tämä tulee viemään pisteitä, jahka me kokeeseen menemme. Jouduin nyt miettimään ihan tosissaan, haluanko vain räpistellä eteenpäin toivoen parasta vai oikeasti pärjätä. Tällä päivämäärällä aloin sitten korjata seuraamista ihan rehellisellä nakkiseuraamisella.

Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että me ei ihan heti alkukesästä kokeeseen olla menossa.