Muutama mustaturkkinen ja yksi raitapaita

Käytiin eilen Brimin kanssa uudessa paikassa treenaan uudella porukalla. Oltiin vähän erilaisia nuoria, sillä treenikavereilla oli kaikilla groenendaelit! Ei me siinä kauheesti ehitty toistemme treenejä seurata, sillä minä ainakin keskityin ihan Brimiin ja sen ohjailuun.

Otettiin vähän seuraamista ja yritin parhaani mukaan tehdä siitä jännittävää muuttelemalla äkkiä suuntaa ja kun Brimi tavoitti minut oikeaan seuraamispaikkaan, sai se hirveät kehut. Täytyy tätä kokeilla tehdä enemmän ja katsoa, mitä se tuottaa. Kapulaa myös harjoiteltiin pitämään. Brimi kyllä jo tosi hyvin on hoksannut sen eikä mälvää. Vähän vaan pitää varovaisesti kieltää, jos yrittää pompata kapulaa vasten.

Sitten kun kerran koiria oli useampi paikalla, niin otettiin pieni paikkamakuutuokio sisältäen vuorotellen käskyttämisen maahan. Pitää tämä ottaa ensikerralla heti ensimmäisenä, sillä Brimillä oli jo kovin kuuma ja keskittyminen meinasi herpaantua. Loppuun tempaisin sitten parit merkin kierrot, se kun on Brimille niin mieluinen liike. Sehän menee just niinku pitääkin! Varsin kokeilin kerran, mitä Brimi tekee, jos en anna sille mitään ärsykettä tai käskyä sen palatessa merkiltä. Sehän kiepsauttaa suoraan sivulle, joten liike on aivan oikein!

Huomaa muuten nyt, kun ilmat ovat lämmenneet, että Brimiin vaikuttaa kuumuus. Toisaalta missäpä se siihen olisikaan voinut tottua, kun kesä-heinäkuun kelit oli, mitä oli! Vaan ei auta, jospa se tähän tottuisi vielä tälle kesää.

Kuva: Heta Pääkkönen

Me muuten aloitetaan Brimin kanssa syyskuussa agility mölli-ryhmässä! Ilmottauduin myös pk-tottisryhmään, johon toivon mukaan päästään mukaan.

ALO-luokan korkkaus

Niihän se vihdoin koitti tämä päivä ja päästiin Brimin kanssa starttaamaan tokon ALO-luokassa! Päivä oli hyvin sateinen, mutta eipä se meitä haitannut. Aamulla lähdin jo hyvissä ajoin liikenteeseen, että ehdin käyttää Brimin uimassa ennen matkaan lähtöä. Koepaikka kun oli reilun 100 kilometrin päässä.

Paikalle päästiin hyvissä ajoin ja kävin ilmottautumassa sekä ostamassa kilpailukirjan. Tsekkailin vähän aluetta ja huomasin, että porukkaa oli aikalailla kentän laitamille ja pyöripä siinä yksi pentukin. Toin Brimin siihen sitten katselemaan ja haisteleen paikkaa. Mulla oli taskut täynnä jauhelihapihvejä ja palkkasin Brimiä vähän väliä, että se hoksais sellasen mun tuijottelun ja lähellä olemisen olevan kannattavaa myös silloin, kun olen vähän jännittynyt. Hyvin se siellä ennätti rentoutua ja harvensi kentän laitaa syömällä ainakin kilon heinää.

ALO-luokassa oli kuusi koirakkoa ja me oltiin vuorossa toiseksi viimeisinä. Paikkamakuussa oli kaikki koirat kerralla, vaikka ensin luulin, että jakavat meidät puoliksi tai jotain. Siinä paikkamakuupaikalle mennessäni tajusin, ettei oltu Brimin kanssa harjoiteltu ollenkaan uutta paikkamakuujärjestystä eli koirat käsketään vuorotellen maahan. Sehän sitten löikin kenttään kahdesti ennen meidän vuoroa! Hyvin se kuitenkin meni, 10 pojoa saatiin siitä, vaikka luulin ennakoinnin alentavan. Liekkö tuomari huomannut meidän sekoilua...

Seuraaminen meni kohtuullisesti. Kyllä mun pitää alkaa enemmän vaatia siltä sitä katsekontaktia, ettei se pääse putoileen niin pahasti.

Luoksetulossa löi maahan, kun käskin istua. Jäi vähän vinoon mun edessä.

Maahanmenossa se ryömi perään... Eli siihen jämäkkyyttä.

Kapulanpito aivan hyvä. Hypähti vähän vastaan, sitä pitää karsia.

Kaukoissa liikehdintää myös.

Estehyppy oli minusta aivan mallikas. Sitä en tiedä, mistä se yksi piste putosi pois, kun tuomari ei kertonut.

Kokonaisvaikutelmasta putosi yksi piste pois, kun varmistelin liikkeiden väliä. Ei olisi kyllä edes tarvinnut, sillä Brimi pysyi lähellä tässä-käskylläkin.

Videosta kiitokset Nadjalle!

Jälki-innostus

Mulla on joku juttu nuihin jälkihommiin. Tykkään ihan simona siitä puuhasta! Aikanaan harrastin mejää, joka on niin yksinäistä puuhaa, vaan siellä minä sääskien syötävänä rämmin veristä sientä perässä hilaten. Lähdin jopa ihan vapaaehtoisesti opastamaan vasta-alkajia ko. lajissa! Nyt on sama juttu peltojäljen kanssa; se on vaan niin kivaa!

Viikonlopulta innostuneena kipaisin eilen läheiselle nurtsialueelle jälkeä polkemaan. Päätin tehdä vähän haasteellisemman, kun tähän asti olen tehnyt turvallisesti nurtsille niitä. Löysin kaisteleen, missä oli maata käännetty. Siihen sitten polkasin jälkeni. Suunnittelu oli tällä kertaa vähän huono, sillä unohdin ruuan matkasta ja jouduin sen käymään välillä hakeen kotoa. Pikkasen siinä sitten tottistelin ootellessa ja päästin Brimin sitten syömään. Keskenhän se ruoka jäi, kun siirryin jälen päähän.

Vaikeahan se oli, se oli sanomattakin selvää. Haju ei tarttunut kunnolla maahan, sillä se oli tosi kuivaa. Nameina käyttämäni ruuat loisti mustassa maassa kilometrin päähän, joten osittain Brimi jälesti ihan pelkällä näöllä. No, tein pienen kulman jälkeen, mistä siirryttiin nurmikolle ja siinä oli jälkityö taas aivan kelvollista.

Jälki päättyi taas esineeseen, mutta mutta. Minun piti aivan viisomalla viisoa se esine, että Brimi sen noteerasi. Meni kyllä sitten heti maahan, kun tiedosti palikan olemassa olon. Enhän minä kyllä olet ottanut esineitä kuin kahteen otteeseen jäljellä, että eihän se tietenkään heti toimi. Mun pitänee vähän jalostaa tätä ajatustani esineilmaisusta, palkan suunnasta ja muusta. Kotonahan olen opettanut Brimin menemään maate palikan edessä ja palkannut sitten kädestä.

Tällä viikolla mulla on hoidossa eläkeläisriiseni. Sen kanssa olen vähän tottistellut lämpimikseen ja ai, että on virkeä otus! Tänäänkin sitä varmaan pitää ajella jonnekin nurmikonlaitaan, että vanhus pääsee töihin :)

Ilmat suosii

Nyt on leiri leireilty! Olihan kyllä kivaa nähdä niin monta hollannikasta yhtä aikaa! Hienoja otuksia oli jokainen. Lauantaina meillä oli hallipäivä, jolloin tehtiin tottista ja agilitya. Brimin kanssa tehtiin vähän seuraamispätkää ja kapulan pitoa liikkurin ohjaamana. Lähinnä siksi liikkurin kanssa, kun halusin testata, miten Brimi reagoi siihen, että joku puhuu sivussa. Eikähän se siihen reagoinut.

Agilityssa tehtiin ihan vaan putki-ilottelua parilla esteellä. Voi että, se oli hauskaa! Brimi haki putkeen niin hienosti ja suoritti lopulta melko pitkän pätkän! Se on niin nopea ja niin tohkeissaan! Mietin, että pitääkö tässä nyt alkaa etsiskellä meille ryhmäpaikkaa...

Eilen sitten käytiin viikon tauon jälkeen treenaamassa. Olen opettanut Brimille jo AVO-luokan liikkeitä, kun ne on niin kivoja, joten otettiin merkin kiertoa ja ruutua. Molemmat meni tosi hienosti! Pikkasta seuraamispätkääkin tehtiin siinä.

Oli kyllä niin hyvänmielen treenit! Brimi on vaan <3

Potku persuksille!

Ehkä pienoinen turnajaisväsymys pääsi yllättämään, vaikka eihän tässä oikein muu auttais kuin nykiä treeniliivi päälle ja mennä treenaan.

Seuraaviin asioihin mun tarvis hakea muutosta:

1. Seuraamiseen lisää kestoa. Aina ei tartte liikkua, mutta kunhan ne silmät tapittaa mua herkeämättä, niin hyvä ois. Ehkä mun pitää vaihtaa siinä käskyä. Tällä hetkellä käytän "sivu" ja "seuraa", niin josko minä ihan vaan käskisin kaikessa ja koko ajan, että seuraa. Palveluskoira-lehdessä oli Esa Tapion kirjoittama artikkeli seuraamisesta. Sen lukaisen vielä kertaalleen, ennenkuin menen seuraavan kerran treenaamaan.

2. Ruutuun meno. En tiedä, mikä siinä oikein alko tökkiä. Pitää varmaan ottaa tehokuuri targetin kanssa, että sinne ruutuun kans mennä eikä jäädä haahuileen.

3. Jäävät kuntoon.

4. Luoksetulo kuntoon. En enää aio ottaa sivulle Brimiä tuon liikkeen yhteydessä, vaan se on tästä lähin aina ja joka kerta palkka ja vapautus edestä.

5. Noutohommat kuntoon.

6. Miesten metsästykseen. Eli enemmän kentälle häiriötä miesten muodossa.

Ans kattoo, mitä tästä sitten tulee. Viikonloppuna otamme Brimin kanssa suunnan kohti Joensuuta ja AC-leiriä! Ihan huippua! Siellä olisi tarkoitus tehdä vähän kokeenomaista treeniä. Brimi kanssa ollaan hallissa oltu joskus vuonna paavo ja nakki, siis silloin kun se tuli minulle, joten ei ole huono idea sitä harjoitella.

Mikä lie aivopieru eilen tullut ja olen kesken jääneen tekstin julkaissut! :D

Oulu KV

ERI, ROP, SA, SERT & CACIB

Kuvat Henna Siirtola

BH-koe: Hyväksytty

Kyllä kuulkaa on hymyilyttäny koko illan! Toki suoritus olisi voinut olla parempi ja huomasin itse asioita, joita olisin voinut tehdä toisin, mutta hyvähän se on nyt jälkikäteen jossitella. Ja olihan kyllä aika sanoinkuvaamatonta tajuta, että me oltiin ihan ensimmäinen koirakko! Täytyy sanoa, että koko matkan koepaikalle toivoin meidän olevan toisena paikkamakuussa ja tältä osin kävikin tuuri.

Seuraamisen kontaktit ei pysyneet juuri yhtään. Ilman talutinta tosin sujui paremmin, mutta siinäkin jouduin antamaan lisäkäskyjä, joista ei mainittavaa hyötyä ollut. Seuraamispaikka pysyi suht hyvin, vaikka kontakti putosikin - peukku siitä! Seuraamiset tuomari arvioikin puutteelisiksi. Jäävät meni paremmin. Valmistelevassa osuudessa olisi saanut olla tarkkaavaisempi, mutta muuten ne meni oikein mallikkaasti - erittäin hyvä. Paikkamakuussa oli jonnin verran ryöminyt perään, mutta kun oli rauhoittunut, niin siinä se pysyi. Siitäkin muistaakseni tuli erittäin hyvä.

 Kelpaa hymyillä!

Jennille kiitokset kuvien ottamisesta!

Kaupunkiosuudella aloitimme koko souvin, kerta ensimmäinen koirakko oltiin. Tuomari kävelytti meitä yleisön seassa ja mentiin sitten hänen viereensä, missä Brimi piti käskeä ensin istumaan ja sitten maahan. Brimi jostain syystä piti tuomaria epäilyttävänä ja väisti tätä. Siitä tuomari huomautti loppuarvostelussa. Seinässä kiinni ollessa haukahteli ohimenevää koiraa ja nimenomaan haukahteli, ei siis osoittanut aggressiivisuutta. Pyöräilijä, lenkkeilijä eikä auto saanut Brimiä loksauttamaan korviaan. Täten me siis suoritimme BH-kokeen hyväksytysti läpi - jee!

Pieni vibakin meinasi sattua, joka näin jälkikäteen naurattaa. Seuraamiskaavion päätteeksi olin jo kytkemässä Brimiä, kun tuomari huikkaa, että seuraavaksi istumisosio. No, sattuuhan nuita :) Vaan nyt jatkamme kouluttamista ja kolmen viikon päästä tokokokeeseen hakemaan lisää kisakokemusta!

Loppuun vielä video. Tästäkin kiitokset Jennille!