Kokeiltiin tänään, kuinka Brimi puri jalkapattiin. Brimihän ei ole siihen koskaan koskenut, tainnut edes nähdäkään. Kokopukuun se on purrut viime syksynä muutaman kerran. Mulle tulee näitä "kokeillaanpa, miten käy"-ajatuksia välillä ja pitäähän ne toteuttaa.
No, lopputulema oli se, että Brimi puri. Ei ongelmia. Minusta tuo on vaan niin huippu koira, kun se sopeutuu ihan mihin vaan! Vieras mies liinan päässä ei tuota ongelmia, haussa sen pystyy kuka vaan lähettämään radalle ja tottikseen taipuu kenen kanssa vaan. Ihme epeli kerrassaan!
Ei me kummemmin sitä jalkapattia sitten treenailtu, kokeiltiin vain, miten Brimi siihen puree. Loput otettiin ihan tyynyn kanssa. Vietinvaihtoja ja hyppyjä - niistä koostui meidän treenit. Haukkua tasattiin taas. Siinä jouduin toistelemaan kierrä-käskyä, kun välillä meinasi haukku hiljentyä ja samoin käytin kierrä-käskyä, jos Brimi kovin yritti porsastella ja pomppia maalimiestä vasten. Sovittiin, että semmonen pieni sikailu on vielä tässä vaiheessa ihan sallittavaa, niin ei tapeta intoa. Paikoitellen sitten saatiinkin aikaan oikein mainiota vartiointia!
Vähän mä taas tein hallintaa ja sain noottia siitä, etten ole ihan ehdoton. Pitänee alkaa siis vaatimaan tiukemmin, ettei meillä tähän kosahda koko homma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti