Nyt ei Brimillä ollut sellaista joojoomäniintiedän-meininkiä. Se on jäljestänyt vähän sinne suuntaan viime aikoina, mutta nyt oli häntä alhaalla ja se selvästi keskittyi. Välillä nosti päätään vilkuillen räkyttäjän suuntaan, mutta jatkoi kehotuksesta jäljestämistä. Esineissä ei mitään ongelmaa. Itselläni tuli jopa hyvä fiilis moisen katsomisesta! Kulmat tosin on sujuneet kyllä paremminkin. Mun täytyy varmaan alkaa merkkaamaan ne jotenkin itselleni, että voin niissä vähän jeesailla. Lisäksi Brimi tekee valeilmaisuja. Häätyypi miettiä, miten niiden kanssa sitten tekisi.
Puruissa tänään tuotettiin Brimille uusia kokemuksia kovan hihan muodossa. Tähän astihan se on purrut pehmeään hihaan, vaan nyt olisi upouusi ja näin ollen kova hiha käytössä. Siinä huomaa Brimin sinällään hentoisen puruotteen, kun se nyt vaan tipahteli hihasta, mitä se ei pehmeän kohdalla tehnyt. Luulen, että kunhan Brimi saa varmuutta ja tottuu, niin ongelma poistuu. Vähän se silti pisti huolettamaan.
Sivukuljetuksia reenattiin. Ne on jääneetkin vähemmälle ja sen kyllä huomasi. Tötöilin ja jäin miettimään monta kertaa, mitä pitikään seuraavaksi tehdä. Sainkin siitä vähän rankkua, mutta tsemppasin toiselle kierrokselle! :D Ollaan haettu liikkeiden väliin vähän nostatusta haukuttamalla pantaa vasten, ja ihan sitä varten hommasin oikein kahvapannan! Ketjupanta on vähän skögö tuota hommaa ajatellen, mutta kahvapantaa vasten Brimi haukkuu oikeinkin pontevasti.
Kuva: Lotta Poikela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti