No, jo vain!

Käytiinpä tässä tottistelemassa, kun nyt on ihan talon takana kenttä, missä lääniä riittää. Kaverin sain nakitettua kuvaajaksi, joten saatiin vähän todistemateriaaliakin. Täyskäännökset ovat alkaneet sujua! Mehän ollaan täällä kotona pyöritty ku vimmatut ja se on alkanu näkyä. Ilmeisesti se, etten enää varro Brimin kääntymistä, on tehnyt tulosta. Välillä olen käyttänyt ihan ääntäkin - korkea tsikiki-ääntely - on pistänyt takapäähän liikettä.

No, sittenpä toinen tekeminen on ollut noutokapulassa. Rento kapulanpitoharjoitus meni siihen, että Brimi totesi parhaaksi poistua huoneesta. Otin sitten leikkiä mukaan ja pientä taistelua kapulasta, niin unohtui tuommoset ja sain pari hyvää pitoa sillä keinoin. 

Välillä sitä alkaa soida päässä Martti Servon biisin sanat: "Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu?" Niin. Ensimmäinen pk-koirani, takana yhden käden sormilla laskettava määrä vuosia koiraharrastuksen parissa. Välillä ei vaan osaa. Onneksi mulla on hyviä tyyppejä kavereina, joiden kanssa voi näitä juttuja miettiä ja keneltä saa vinkkejä! Kohta alkaa BH-kurssikin, mistä aion imeä kaiken mahdollisen tiedon. Muutenkin mun tarttis alkaa kuulostella enemmän kaikkia nuita koulutuksia, mitä näilläkin mestoilla järkätään varmasti tiuhaankin ja ammentaa oppia niistä. Tottahan se pitää muistaa, että koirakohtasesti kaikki loppujen lopuksi menee, mutta oispahan sitä tietoa taustalla, minkä pohjalta kokeilla, mikä omalle koiralle parhaiten passaa.