Sunnuntai-iltana kävin pyörähtään jälkihommissa. Seurana oli kultainennoutajanarttu omistajineen vähän opastamassa.
Tein Brimille kaksi jälkeä, toinen oli 30 askelta, toinen vähän reilu 70. Edellisestä jäljestä innostuneena jätin ruokaa vain muutamille askelille. Puolisen tuntia annettiin jälkien vanhentua ja koirien purkaa enimmät pöhinät veks.
Ajoin ensin lyhyemmän jäljen. Se meni oikein näpsäkästi, Brimi pysyi jäljellä, haisteli mun jalanjälkiä. Ainut vaan oli, että jäljellä ollut ruokanappula ei ollut turvonnut tarpeeksi, joten jäljestäminen pysähteli ajoittain. Toinen jälki menikin sitten niin penkin alle kuin vaan voi olla. Hukkasin itse jäljen, jonka jälkeen koirakin sekosi haisteluissaan. Keskeytin sen jäljen ihan kokonaan ja palatessani huomasin, että oltiin menty jäljen päätystä jo reilusti huti.
Brimi kyllä alkoi venkoamaan lopussa taaksepäin, liekkö tuo olisi siis yrittänyt jäljestää mun paluujälkiä. Tiedäpä nuista.
Parannuksia seuraavaa kertaa varten:
- selkeämpi, rauhallisempi lähetys
- ruoka pitää turvottaa kunnolla
- jäljen kulku ohjaajalle tietoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti