Siinä kauppojen aukeamista odotellessa kävin polkemassa Brimille jäljen. Nyt kun mulla on vähän parempi tekniikka hallussa siihen polkemiseen, tein ihan reippaan pitusen. Tovi vanhenemista ja koira ulos autosta jäljelle.
Saatiin minusta yllättävänkin rauhallinen aloitus. Siinähän minä roikuin edelleen liinassa kuin merihädässä, mutta ny meillä oli suunta kerrassaan paljon parempi. Brimi oikeasti etsi nenällään nameja. Välillähän minä väkisinkin sen stoppasin, kun yritin saada haisteleen joka jäljen ja aiheutin siinä nykäsyn liinalla. Sitten vaan viisoin kädelläni maata ja hoin jälki. Parissa kohtaa sain jopa vähän höllättyä otettani liinasta, ettei tarvinnu koko aikaa puristaa rystyset valkosina.
Harmi vain, Brimi huomasi palkkarasian pari, kolme askelta ennen palkkarasiaa. En jotenki älynny sitä peitellä mitenkään. No, minä kuitenkin vaadin Brimin haistelemaan tai ainakin syömään viimeisetkin namit jäljeltä ennen rasialle pääsyä. Kurja akka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti