lauantai 10. syyskuuta 2016

Me ollaan vaan ja hengaillaan

Raimolle tuli torstaina ikää 10 viikkoa. Onhan se kyllä energinen pakkaus! Yöt nukkua posottaa yhteen putkeen, niin päivällä jaksaa sitten riekkua ja rellestää. Ruokahalu oli vähän hukassa tuossa tovi sitten, kun annoin Axilur-kuurin, mutta se tilanne on korjaantunut ja ruoka maittaa oikeinkin hyvin taas.

Osittain sen takia meillä tuli tehtyä vain yksi jälki, kun ei ruoka jäljeltä niin maistunutkaan, vaan nyt käytiin eilen taas pikkujälki polkemassa ja tälle iltaa olisi tarkoitus vielä käydä tekemässä toinen, kunhan arvon koiranpentu suvaitsee iltapäivätorkuiltaan herätä. Kivasti haki jäljen alun - ihan ku ois muka muistanu, mitä siellä tehään!

Kapulan pitoa alettiin harjoitella mielenvirkistämistemppuna. Eihän sillä vielä oo oikein käryäkään, mikä jutun juoni on ja eritoten, miksi hän ei vaan voi sitä namia saada tekemättä mitään. Mutta pikkuhiljaa. Istuminen sujuu jo kivasti vihjeellä, maahanmeno vaatii vielä avustusta, mutta siinä näyttää olevan mun toivoma plätsähdys kehittymässä. Pitää sitä nyt hioa ja vahvistaa.

Olen yrittänyt Raimon kanssa käydä kauppojen edustoilla kuljeksimassa ja eilen käytiin mutka Oulun keskustassa. Siellä se tallusti menemään kuin olisi ennenkin käynyt! Ei kyllä todellakaan aristellut, vaikka pyöriä ja autoja suhahteli ohi ja oli jos minkämoista kulkijaa liikenteessä. Täytyykin ottaa asiaksi ja käydä ensi viikolla uudestaan!

Maanantaina alkaisi meillä talvikauden ohjattu tottis, mutta en pääse ensimmäiselle kerralle koiran kanssa, sillä Brimi on edelleen astutusreissulla ja kotiutunee vasta keskiviikkona. Menen kuitenkin näyttäytymään ohjaajille ja kuulemaan ohjeistukset. Raimo saa jäädä kotiin siihen asti, että Brimi ei enää mahansa puolesta pysty suorittamaan ja että rokotukset saadaan kuntoon.

Loppuun vielä pentukuvapläjäys!



Kuvaaja: Henna Siirtola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti