BH-kurssi Kaupunkiosuus ja yhteistreenit

Kaupunkiosuus meni niin lunkisti kuin vaan voi mennä. Pyöräilijä, sauvakävelijä ja kävelijä sateenvarjon kanssa meni ohitten ilman vilkaisuja eikä kaksi juoksijaakaan ollu muuta kuin ilmaa. Ohikävelevää koiraa vähän vilkuili, mutta ei välittänyt sen enempää. Tässä vaiheessa tosin mentiin hallin ovea kohti, että saattoihan se luulla pääsevänsä treenaamaan :) Ainut, missä reagoi oli se, kun pistettiin kiinni tolppaan ja menin näkösiltä. Siinä sitten oli se ohikulkeva koira, joka pisti Brimin haukkumaan. Ei ollu kuitenkaan semmosta "Tapetaan tuo bortsu"-haukkua, vaan lähinnä semmosta "Mamma, täällä on toisia koiria, ihan vaan tiedoksesi"-haukkua. Hyvin siis sujui!

Sunnuntaina oli purut. Tehtiin hyppyjä ynnä muuta perussettiä. Ensimmäisen kerran on saatiin Brimi rauhoittumaan mun viereen ilman, että se tiputtaa tyynyä! Mulla on vähän alkanut epätoivo iskeä Brimin huutamiseen kentällä. Se ei tosiaan tarjoa mitään aggrehaukkua, vaan lähinnä kimittää. Välillä siitä saa irti kunnon haukun pätkän, vaan sitten se palaa huutamiseen. Seuraamme tilannetta.

Sunnuntai-iltana lähdin sitten extempero yhteistokotreeneihin lähikentälle. Paikalla oli kaksi muuta koirakkoa, joita en ollut aiemmin koskaan nähnyt. Huippuhyvää treeniä! Otettiin paikkamakuut alkuun yhdessä ja siinä sitten tokoiltiin mitä tokoiltiin. Pistin Brimin paikkamakuuseen ja pyysin toisia kiertämään Brimiä. Hyvin se aloillaan pysyi sekä tuossa kuin siinä rivipaikkiksessa!

Samaisten koirakkojen kanssa sovittiin sitten treenit myös tiistai-illalle. Paikalle pölähti sitten useampikin koirakko ja samalla kentällä treenasi yhtä aikaa kymmenkunta koirakkoa! Huippuhyvää treeniä! Paikkamakuussa oli kuusi koiraa ja pistin Brimin aika likelle toista koiraa. Kovin kauas en lähteny ja kävin palkkaan välillä, vaan yllättävän hyvin sujui! Brimi ei näyttänyt ollenkaan ahdistuneelta lähellä olevasta koirasta eikä kyräillyt sitä tai mitään. Ens kerralla tohtii varmasti jo matkaa kasvattaa.

Seuraamishommia otin siinä ja ylipäätään sitä, että Brimi malttais keskittyä minuun. Kyllähän minä jouduin vähän puhuttelemaan, vaan yllättävän hyvän kontaktin piti! Loppuun otin vähän hyppyjä, kun yksi koiranohjaaja toi mukanaan liikuteltavan esteen. Se oli pikkasen huono treeni, kun hyppyä ei olla paljoa tehty muutenkaan ja hyppyesteestä viiden metrin päässä oli toinen koira. Välillä Brimi vilkas mua sen näköisenä, että mitäs helv mun pitikään tehdä ja teki sitten piilonkierron, vaan saatiin me parit hyvät hypyt ja Brimikin muisti, mistä kohtaa palkan saa eikä lähtenyt kiertämään estettä.

BH-kurssi: osa Kaavio

Torstaina oltiin siellä taas. Viime viikollahan meillä jäi treenit kesken, kun koiraa autoon pakatessani muistin, ettei mulla oo sille juoksuhousuja! No, nyt oli ja fiksumpihan ois tieten ostanu ne aiemmin kuin paria tuntia ennen kurssin alkua... Brimi pyöri ja hyöri ne jalassa eli selvästi häiriintyi niistä.

No, kaaviota aloimme suorittaa siitä huolimatta. Parina meillä oli malikkanarttu. Tuuskattiin menemään. Eihän se Brimi kontaktissa pysyny, kun tuijotteli toista koiraa sivusilmällä ja välillä ihan avoimesti. Jouduin sille lisäkäskyjäkin antamaan. Paikka sillä silti pysyi. Jäävät sen sijaan meni oikein bueno!

Paikkamakuu tehtiin Brimi liinassa. Ilmaisin jännitykseni ko liikettä kohtaan ja varulta tehtiin näin. Hyvin Brimi pysyi maassa, vaan kaverin saadessa tänne-käskyn yritti pompata ylös. Muisti sitten siinä samassa, että ai, prkl, ei tää ollukaan mulle! Otin sitten vielä toisen tosi lyhyen paikkiksen, kun malikan ohjaaja otti toisen luoksetulon. Sama juttu.

Tästä yhteenvetona: turrutusta häiriöön.

Hyvän mielen treenit

Lähin vähän extempore-treenit vetään mun lähikentälle, kun se on nyt sulanu ja kuivunu. Patukan nappasin mukaani ja räävin lapsen lautaselta syömättä jääneitä kananpaloja matkaan palkaksi. Päätin siinä sitten tehdä enemmän treeniä ilman näkyvää palkkaa.

Tokon alokasluokan kaaviota siinä tapailin. Tein pientä hetsausta ihan vaan omalla kropalla ja lähettiin liikkeelle. Vähän se oli semmosta haahuilua, mutta seuraamispaikka pysyi. Liikkeiden välissä tyrkytin niitä kanapaloja. Maahanmenon jälkeen tuli joku katkos ja haettiin Brimin kans yhessä lelu. Sen jälkeen otin vielä seuraamista juoksussa ja loput liikkeet alo-luokasta. Ainut vaan kun mulla ei edelleenkään oo estettä!

Nii, ja loppuun vielä lyhykäinen paikkamakuu! Kyyläsin Brimin touhuja taskupeilillä eikä se ainakaan siinä yrittäny ryömiä eikä muuta. Sain oikein kivasta suorituksesta sen palkattua. Jäi kyllä hyvä tunnelma näistä treeneistä!

BH-kurssi jäi meiltä torstaina väliin, sillä Brimiä autoon pakatessani tajusin, että sillähän on juoksut menossa! Eikä multa tietenkään mitään juoksusuojia siihen hätään löytyny. No, ens kerralla onki sitten koko kaavion suorittaminen.

BH-kurssi, osa 1

Siellä me käytiin eilen Brimin kanssa. Oli aivan mukava huomata, ettei tuo koira tötöilly ihan törkeästi, niinkuin se teki mätsäreissä. Tokihan koiriakaan kurssilla ei ollut kuin ihan kourallinen. Vilkuili muita, mutta otti minuun kontaktia. Nätisti se kyllä menee käskyn alla.

Kouluttaja tsekkas meidän seuraamiset. Edistämiseen saatiin sellaiset neuvot, että kiilata koiraa sekä hiiiiidaaaaassssstaaaa kävelyä, että koira joutus oikeesti miettiin paikkaansa. Tämä vaatis sen, että mun ois oikeesti pakko alkaa hankkiin itselleni treeniseuraa kattoon oikean palkkauspaikan. Tokihan sen itsekin näkee, mutta nytkin kouluttaja monta kertaa huusi mulle, että palkkaa jo.

Lopuksi otettiin tuomarin kättely ja henkilöryhmä. Nehän meni mukavasti. Brimi piti paikkansa, ei ryykänny. Tosin se tuijotti vieressä olevaa koiraa, että liekköhän siinä taika? Henkilöryhmähän sille menee oikein nätisti jo muutenkin. Harvemmin yrittää tervehtiä henkilöitä. Kouluttajalta tuli tuohon hyvä vinkki: koska pysähtymisen paikkaa ei oo määritelty, sen voi tehdä jo vaikka heti ensimmäisenä, koska jos koira meinaa lähteä leikitteleen, saa sille siinä sanottua sen "seuraa!" Tämän kun sitten muistaisi itse kokeessa...

Ens kerralla otetaan jäävät. Paikkamakuuta aion treenata ominpäin toisten tehdessä. Brimi niin tarvii sen treenausta ja eritoten sitä, että saa häiriössä treenattua. Se on paha se toisen tänne-käsky.

Lyhyestä virsi kaunis

Kyllä vaan siinä paikkamakuussa on niin paljon työstämistä. Häiriötä, pituutta, kaikkea. Ei se auta kuin treenata. Että jos vaan joltakin lukijalta löytyy palikoita hyvän paikkamakuun rakentamiseen, saa neuvoa!

Seuraamista otin häiriössä. Toinen koirakko teki omiaan vieressä ja minä hommailin omiani Brimin kanssa. Tykkään siitä, miten Brimi tiitteröityy, kun se pääsee tekeen töitä!

Pikaiset purutkin otettiin: Brimi tarjos kerran jos toisenkin täyden suun otetta eikä höllännyt vajaalle! Oli niin hyvä kierros, että pistettiin koira autoon ja asiat muhimaan.

Huomenna oliskin sitten vuorossa Match show! Mielenkiinnosta lähden katsomaan, miltä siellä näyttää. Brimin vien kehään, mutta eritoten harjoitellaan ihmis- ja koiravilinässä oloa. 

Kävimä hallisa

Tulipa treenattua hollanninpaimenkoiraa hyvin tehokkaat 43 minuuttia! Varasin siis varsin hallivuoron itselleni. Personal trainerinkin sain matkaan. Alkuun otin saalisleikillä muutamat varsin säpäkät sivulletulot. Sitten sitä seuraamista. Tarkoituksena on siis yrittää tehdä jotain sille edistävälle seuraamiselle. Tähän käytin Brimin kasvattajan kikkaa palkata koira taaksepäin niin, että se pyörähtää poispäin minusta. Nykystenhän Brimi aina palkkautuu tuosta minun taakseni. Vielähän se ei tuottanut juuri mitään, mutta sain palkattua sen just haluamallani tavalla. 

Sitähän me tahkottiin melkolailla. Pienen breikin pidin kusetuksen muodossa, mutta muuten seuraamista. Kymmentä vaille tasan sitten päätin, että eiköhän me olla seurattu ihan riittämiin ja päätin ottaa parit eteenmenot. Olen varsin aloittanut pientä pohjustusta siihen, että luoksetulon jälkeen tulee eteenmeno. Otettiin siis pitkä pätkä lyhyen matkan luoksetuloja. Hienosti Brimi löysi paikkansa tuosta edestä. Paristi vähän polvella tökkäsin, mutta muuten se haki hyvin paikan. Sen jälkeen jätin pallon hallin toiseen päähän ja vapaassa seuruussa hallin toiseen päähän. Sieltä otin seuraa-käskyllä hallintaan ja parin askeleen jälkeen komensin eteen. Se käsky on kyl hanskassa! Tätä vielä toinen kerta. 

Näin ikkään. Ne oli hyvät treenit! Tykkään siitä, miten Brimi innostuu ja haluaa tehdä mulle töitä! Personal trainerkin oli sitä mieltä, että verrattuna vaikkapa puolen vuoden takaiseen, edistystä on tapahtunut huimasti! Vähän tässä sitten pohdittiin mun henkistä kanttia kokeessa. Mulla on takana kaksi keskeytettyä koetta eli ei ainuttakaan suoritettua. Sehän murentaa itsetuntoa aika hyvästi. Koiraan luotan ku kiveen, vaan ihteni kuosiin saaminen on vähän toinen keissi.

Päätin sitten, että nuita tokokokeita vois koittaa käydä kahlaamassa ennen BH-koetta, niin sais niistä vähän itsevarmuutta. Tokihan möllikokeet ois se paras juttu, kun niistä ei tuu merkintöjä mihinkään. Tokokeesta sitten päästäänkin seuraavaan opettelun aiheeseen: hyppy!

Polte treenaamaan

Se on suorastaan huipussaan! Päässä ei pyöri muut kuin koiran treenaausasiat ja siihen liittyvät mietinnät ja pohdinnat. Missä vaiheessa kisaamaan? Mitä vielä kannattaisi hioa? Miten treenata, kenen kanssa ja missä?

Käytiin tosiaan eilen treenaamassa. Uusi paikka, uusia ihmisiä; Brimi toimii. Toki se vähän häseltää alkuun, mutta työinto löytyy melko sukkelaan! Se on niin sopeutuvainen silakka. En oo ny kauheesti suoraa seuraamista tehny, kun siinä tahtoo olla sitä edistämistä, vaan oon tehny paljon käännöksiä. Nyt sain vinkiksi kiinnittää huomiota taaksepäin palkkaamisessa siihen, että Brimi kääntyisi poispäin minusta eikä pyörähtäisi tuosta minun kainalon alta. Täytyykin ottaa tätä tehokuuri ja katsoa, miten se alkaa toimia!

Pikkasen otin vapaassa seuruussa jääviä. Istu oli oikein jees, mutta seisominen ja maahanmeno aika hakusessa. Ehkä mulla itellä ei siinä ylös-käskyn kanssa ollu oikein ajatus mukana, mutta maahanmenossa sain senkin messiin. Se vain on niin törkeän hias! Ehin kävellä monta askelta eteenpäin, ennenkuin Brimi on maassa. Mun pitää tuohon alkaa kiinnittää huomiota; vaatiiko se sitten sen, että kerron koiralle, että nyt mennään maahan eikä meinata vai vaatiiko se muuta hienosäätöä.

Paikkamakuussa oli häiriönä ihana 8-kuukauden ikäinen holskupentu. Mulla kävi vaan niin paha moka Brimiä autosta ottaessani. Mulla oli autossa toinenkin koira ja siinä joutu vähän säätämään, että sain takakontista ulos pelkäästään Brimin, niin unohdin pennun olevan siinä vähän matkan päässä. Brimihän ampas suoraan sen luo! Onneksi tuo ei oo aggressiivinen toisia koiria kohtaan, että nätistihän se vaan pentua haisteli. No, siinäpä sitten koira mukaan ja paikkamakuupaikalle. Unohin siinä hötäkässä palkat ja kaikki, joten eka pätkä oli hyvin lyhyt :D

Toisella kierroksella otin jo vähän pitempään. Me ei kauheasti olla ny julkisesti paikkamakuuta ees treenattu, kotona vaan ruokakipolla, joten oli sillai tuntuman hakemista. Tosi tiitterästi Brimi paikallaan oli, vähän se vilkuili pentua, mutta ärähin aina siitä vilkuilusta. Viimeisellä kerralla kun lähdin koiran luota käytyäni palkkaan sitä, Brimi oli pari senttiä ryöminyt mun perään. Enkähän minä kuullut, kun minulle siitä sanottiin!

Kolmas kierros paikkamakuuta oli parin metrin päässä Brimin bestis-sakemannista. Siinäkin Brimi yritti vähän ryömiskellä, mutta tällä kertaa sain korjattua sitä. Loppuaika meni ihan huipusti eikä rinnalla oleva bestis haitannut yhtään! Tuosta nyt voisi varovasti alkaa pidentää aikaa ja välillä lisätä häiriötekijöitä ja välillä ottaa niin helppoa settiä, että varmasti pysyy paikallaan.