Eilen oli BH-kokeen ilmottautuminen. Paikka saatiin eikä enää voi perua. Iik.
Tällä kertaa me ollaan ny kuiten himpun verran paremmin valmistauduttu kuin viime kerralla. Toivoa - realistista sellaista - on siis läpipääsystä, vaikka ainahan siellä on se mutta. Piän ny pari päivää huilia Brimille, vaikka ei se sen kummemmin väsyny ole ollut luonnetestin jälkeen. Samalle iltaa höykkyytti kissaa ku ei mitään ja koirakaverin kanssa juostiin pihaa ympäri ku heikkopäiset. Vaan on tuota autolla ajamista, niin se vie mehut itestäkin.
Vaikka eihän tuota tiiä, jos vaikka tälle iltaa innostus vielä pikkutottikset käymään tekemässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti