Eilen oli sitten ensimmäinen koulutus, kun saatiin eläintenkouluttaja Marjo Sumén vetämään meille pk-tottista. Sää oli ihan hirveä, mutta rakkaus koiraurheiluun voittaa kaikki esteet :D Sekä toki säänkestävä vaatetus. Koirista löytyi oikeaa palvelukoirahenkisyyttä eikä ainutkaan näyttänyt mitään elkeitä siitä, että sää hidastaisi toimintaa.
Minä mietin vielä kentän laidalla sitä, että pyydänkö apua noutoon, paikkamakuuseen vai seuraamiseen. No, lopulta sain vinkkiä jokaiseen. Noudossa en ala hotkia ollenkaan loppuasentoa, vaan tehdään ensinnä äärimmäisen kivaksi se, että saa tuoda kapulaa mulle. Huomasinpa muuten senkin, että kapulasta on tullut erittäin kiva esine Brimin mielestä!
Seuraamistakin otettiin. Brimillä pysyy tosi hyvin paikka ja kontakti, vaikka nakin vienkin pois näkösiltä. Uskaltaa jo ihan lyhyttä pätkää ottaa ilman nakkia, vaikka siinä meinaa vähän seilata vielä näin alkuunsa.
Brimi oli minusta oikein mukavassa vireessä koko ajan ja teki kyllä parhaansa mun käskyjä noudattaakseen!
Kuvat Jenni Ronkainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti